maanantai 13. toukokuuta 2013

Kallioita ja karvakukkia















"En tykkää istua tämän kusiaispesän vieressä mallina."



















On todella nautinto kulkea koiran kanssa Salpausselällä. Lähiympäristöstä löytyy paljon erilaisia kallioita ja harjumuodostelmia.  Raparyöppäitä eli rapakiviä on paljon. Luontoretket ovat yhtä ilotulitusta. Aina löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa.

Mutta ensimmäiset korvasienet tältä alueeltä löysin vasta eilen :) 


















Tämän kalliomuodostelman lähellä olemme joskus aiemmin käyneet. Runsas kasvillisuus peitti näkyvyyden ja vasta nyt Bellan kanssa pääsimme tutustumaan paikkaan paremmin.
























Kallio on rapautunut ja siinä oli useita halkeamia. Kallioimarre kasvaa kauniina kallion kyljestä.



















Rakoihin katsominen on pelottavaa. Siis kamera käteen ja poks! kuva. Näytöltä uskaltaa helpommin katsoa, mitä kallionkolon syövereissä piileksii. Yleensä ei mitään.


















Hyvin pienen hirvenpojan murskaa. Ajattelin löytäneeni todella vastasyntyneen hirven jätöksiä. Sainkin kuulla, että alueella liikkuu myös peuroja. Oh! Niitä, kun pääsisi näkemään. 


































Ihan kuin lapissa.


















Riittääää jo! Asiaaaan!


Siis kukkiin. Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis. Alueemme nimikkokukka, ettäs mie tykkään.

Ihana naapur kävi eilen esittelemässä paikat, joissa kaunokaisia kasvaa. Tiedän pari muutakin paikkaa, mutta näitä en olisi omin avuin löytänyt.






Kangasperhonen  Callophrys rubi, vihernopsasiiveksikin mainittu.


6 kommenttia:

  1. Upeita maisemia!
    Mikä valtava määrä kangasvuokkoja, ovat ne vaan niin kauniita!
    Kangasperhosessa on uskomattoman kaunis vihreä sävy!

    VastaaPoista
  2. Vikki, kävin ihastelemassa kuviasi kangasperhosesta ja mietin kuinka kummassa saat kuvattua niitä. Ne ovat niin vilkkaita. Tänään keksin konstit ja onnistuin.

    Kuinka lähestyt niitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyesti sanottuna tuurilla:) Kuvasin tänään niitä mustikanvarvuilla jossa ne olivat aika paikoillaan,aurinko pahus vaan sotki hyvät kuvaussessiot!

      Poista
    2. Niin. Sekin vielä :) Valo jos tulee liian voimakkaana, niin perholaisen värit katoavat.

      Poista
  3. Kauniita kuvia, etenkin nuo kangasvuokon, jonka olen oppinut tuntemaan kylmänkukkana. Blogissani on sinulle tunnustus, käy poimimassa talteen :D

    VastaaPoista
  4. Hei, Tiinatei!
    Olen pöheltänyt opintojen parissa ja nyt taas täällä :)

    Kiitos tunnustuksesta!

    Kangasvuokot ovat niin omanlaisiaan, melkein kuin elukoita jo :)

    VastaaPoista