Aijaijai, kitkerää melankoliaa tekee tuota kisua katsoo kuvista, vaikken koskaan tainnut livenä nähdäkään :( Niin kaunis kisu ja kaunis elämä, mut niin tekee pahaa menetys. Perheenjäsenhän hän oli. K.
Oi, Vikki. Kyllä koirakin kaipasi pikku ystäväänsä. Nyt se mennä möyhöttää vanhaan malliin ja hyvä niin. Pikkis ei ollut vanha vielä, syntynyt 2006. Sydän oli loppu :(
surullista! voimia teille
VastaaPoistaVoi, voi kio, teillä sama tilanne :( Jaksuja sinnekin.
PoistaYritin kommentoida, mutta jotenkin ei onnistunna puolellesi. Vissiin liian vaikiat salasanat : )
Aijaijai, kitkerää melankoliaa tekee tuota kisua katsoo kuvista, vaikken koskaan tainnut livenä nähdäkään :( Niin kaunis kisu ja kaunis elämä, mut niin tekee pahaa menetys. Perheenjäsenhän hän oli. K.
VastaaPoistaSemmoinenhan se oli, Pötikkä.
PoistaLemmikistä luopuminen on aina niin murheellista.
VastaaPoistaHuomenta, Pirkkeri ja kiitos kommentista. On se, surullista.
PoistaVoi harmi, tuollaista ystävää tulee ikävä. Koita jaksaa.
VastaaPoistaKiitos, Tii. Jaksellaan jo, mutta kyllä on sulatteleminen.
VastaaPoistaVoi pientä kissiä. Ihania kuvia.
VastaaPoistaAina se on yhtä surullista, kaverin menettäminen. Kirpaisee pahasti. :(
Oh, anteeksi, Pirjo! Luin viestisi, mutta nyt vasta älysin.
PoistaTiedät tämän, liiankin omakohtaisesti :(
Voi ampiine miten surullista! Eläinten elämä on niin suhteellisen lyhyt.
VastaaPoistaKaipaako koiraystävä?
Ymmärsin vihdoin miten sain lisättyä siut luettaviin blogeihin!
Oi, Vikki. Kyllä koirakin kaipasi pikku ystäväänsä. Nyt se mennä möyhöttää vanhaan malliin ja hyvä niin. Pikkis ei ollut vanha vielä, syntynyt 2006. Sydän oli loppu :(
VastaaPoistaTuopa mukavaa, viitaten viimeiseen lauseeseesi :D