torstai 2. elokuuta 2012

Keisarinviitta, argynnis paphia

Etelä - Karjala, 25.7.2012


Enimmän kiihkon laannuttua ja huurteen haihduttua silmälaseista, tunnistus on varmistunut.

Tänä vuonna keisarinviittoja on paljon. Aiemmin heinäkuussa havaitsin niitä kolme tai neljä kappaletta Pohjois-Karjalassa. Niiden suuri koko ja uljas lentotapa kiinnitti huomiota. Siellä ne ruokailivat ruusuruoholla ja täällä Etelä - Karjalassa niiden herkkua tuntuu olevan ohdakkeet.

Keisarinviitan taka-alasiipien väri on vihertävä. Toissapäiväiseen asti kuvasin niitä niin tohkeissani, etten nähnyt kunnolla niiden alaosaa. Nyt on nähty ja kuvattukin.

Havaintopaikalla, isohkolla kesäntopellolla oli runsaasti noita uljaasti liihottavia perhosia. Mitä kauemmin aikaa niiden kanssa viettää, sen kesymmiksi ne tulevat ja antavat mielellään kuvata itseään. Kaveri laski niitä olevan jopa kuusi kappaletta, tosin samaisella pellolla on myös muita hopeatäpliä ja ehkä verkkosiipiäkin.

Keisarinviitat ovat vauhdissa aurinkoisina päivinä tai voisiko sanoa, hetkinä. Kokonaisia aurinkoisia päiviä on tänä kesänä vähän. Toissapäivänä monen uljaan lentäjän siivet olivat jo aivan resuna. Sateiden vai kahakoiden takia?

2 kommenttia:

  1. Hieno kuva! Keisarinviitan siipien alapuolikin on tosi upea!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Vikki! Saitko kuvaa alapuolesta?
    Vaikka kesä on ollut sateinen, perhosia on ollut uskomattoman paljon liikkeellä.

    VastaaPoista