Lähisukulaisellani, 80 vee, on puutarhahobby.
Sateisina kesinä villiinnyn oman hobbyni kanssa.
Vaikka olisi mitä muuta tärkeämpää tekemistä tai vaikka olisi mikä paikka kipiänä, niin metsään on päästävä. Nyt jääkaapissa odottaa kunnon lasti keltaisia herkkuja jatkojalostusta.
Koska sieniä on paljon, tarvitaan myös kermaa ja voita paljon. Kävin illalla ostamassa litran kermaa, heh. Ei lopu kesken. Sieniä on ehkä 3 pannullista.
Yleensä pakastan kanttarellit sellaisenaan. Hieman töhhyytän pannulla. Niihin jää hieman omaa lientä, rasioihin ja pakasteeseen. Nyt ajattelin tehdä suoraan keitto-/muhennospohjan, jonka pakastan sopivan kokoisiin rasioihin. Katsotaanpa kumpaa siitä tulee.
Kanttarellikeitto tai kastike, riippuu suurustuksen määrästä.
- keltavahveroita eli kanttarellejä
- sipulia
- kermaa
- voita
- suolaa (tai lihaliemikuutioita)
- chiliä tai valkopippuria
- maitoa, johon tehdää suurustus
- vehnäjauhoja
- korjaus: tyrnilikööriä (mesimarjalikööriä)
Aiemmin olen laittanut pienen tujauksen sherrya, mutta mökillä ei ollut sitä. Siellä ei ollut myöskään valkopippuria. Sen sai korvata nuudelipussin mukana tullut chili ja hyvin toimi.
Mesimarjalikööri korvaa 1 tlk sokerin, joka sopii myös erinomaisen hyvin kanttarellikastikkeeseen.
Jos käyttää peruspaistokasaria, halkaisija noin 24 cm, niin kanttarellien määrä on noin puoli pannullista. Yksi sipuli riittää.
Jos teet ruuan kesäaikaan ulkona, samalla on mukava kuunnella vaikka kuhankeittäjän viheltelyä.
- voita pannulle, sopivasti, anna sen sulaa
- pilkottu sipuli kuullottumaan, anna kuullottua, ei ruskistua
- putsatut kanttarellit höpöjämään, kun neste niistä on haihtunut vähemmäksi, lisää 2 x 2 dl kermaa, anna kuumentua, saa muutaman kerran pulpahdella
- tee sillä aikaa suurustus mukissa maitoon, sekoittamalla siihen vehnäjäuhoja, n. 3 rkl
- kaada suurustus sienten ja kerman joukkoon ja hämmennä keitosta sakeutumisen ajan
- lisää lopuksi chili, sekoita
- lisää vielä 2 rkl mesimarjalikööriä, sekoita
ja nauti!
Oon just menossa sinne vattupuskiin, mutta taidankin käydä kuusikon reunasta ensin noukkimassa rellit talteen. Puuttuu vaan tuo mesimarjalikööri, taidan testata karpaloliköörillä.
VastaaPoistaTaitaa olla vuoden kiireisin aika, heh.
PoistaKarpalolikööri käy varmastikin vallan mainiosti.
Vitsit miten upeita lumpeita!
VastaaPoistaOnneks on kaksi hobbya :)
En ollut kuullutkaan liköörin lisäämisesta, ohjeistin juuri meidän perheen kokkia tuosta olkapään ylitse. Kiitos vaan vinkistä!
Vikki, kiitos. Vienpä kasvattajalle terveiset!
VastaaPoistaTiinatei voisi kertoa, toimiko karpalolikööri.
Ja mitä helkuttia!
Tyrnilikööriä piti kirjoittamani. Apua, pitää korjata. Mutta ei mesimarjaliköörikään varmaan pahaa olisi. Mistähän aivojen sopukoista tuokin tuli.
Ohoo, miten paljon ihania kuvia ötököistä, luonnosta ja herkkureseptejä! t. k
VastaaPoistaVoi, hitsit, kun näkyy oudosti tuo kirjoitus. En ymmärrä, mistä nuo vaaleat palkit tulevat.
PoistaMutta hyvä, jos reseptit on herkullisen tuntuisia ja kuvat miellyttävät silimää : ) Kiitos kommentista!
Siis lienen elänyt nyt jossain pimennossa viime aikoina, kun en vähään aikaan ole huomannut näitä...Kesän raikkaus ja värit, ah :) t. k
VastaaPoistaJa nyt paistaa aurinko, vihdoin! Nautintoa!
Poista