Kivi - ikävä

Touhuan erään ryhmätyön kimpussa ja siihen piti kuvata boxeja.
Niiden kätköistä löytyi joitakin vanhoja tekemisiä.

Kuvaaminen pyörähtikin muisteluiden puolelle.

Vasemmalla fiskbone eli kalanruotoketju, hopeaa.
Muutama hopeaketju -kurssi tuli pidettyä : )

Isoreikäinen ketju on alumiinia. Aloitimme mökin tekemisen vuonna 2007, josta perustuskuvat aivan blogin alussa.
Sähkölaitoksen mies tuli vetämään sähkökaapelin mökille ja siitä jäi n. metrin hukkapala. Heti kimppuun!

Kaapelista muovikuori pois ja sisältä löytyy mitä ihaninta materiaalia. Jokainen alumiinilanka on muotoutunut, kuin niitä olisi tarkoituksella paukuteltu epätasaisiksi.


Kivet boxipino -kuvassa alhaalla. Ah, kivet.

Keskimmäinen työstetty kivi on mökkirannasta. Rantavedessä dyykkaaminen on lempipuuhaa.

Kivi oli valmiiksi neliskanttinen, kiilan muotoinen ja väriltään kellertävä. Siis melko helppo ja nopea työstää, tarvitsi sahata vain kampamaisuus kiveen. Harmi, etten hoksannut ottaa kuvaa siitä "raakana" möykkynä. Ajattelin kiillotuksen jälkeen sen hohtavan aivan keltaisena, mutta läpinäkyvät kvartsimuruset veivät värinä voiton.  Kivi on kvartsiittia, kuten Lapista roudattu, muiden alla oleva, vihertävä aventuriinikvartsiitti. 

Oikean puoleisen oikosarven, fossiilin, olen joko saanut harjoittelupaikasta tai ostanut Ylämaan kivimessuilta. Se on ollut jemmassa niin kauan, ettei voi enää muistaa : )

Hioin ja kiillotin sen uudelleen. Se oli hiottu epämääräisen muotoiseksi. Ja voi himpskatti! Vielä näkyy yksi naarmu. Mielestäni oikosarvisen muoto pääsee paremmin esille symmetrisesti hiotussa kivessä. Korun kasaamisessa voi revitellä ja kikkailla, jos sattuu huvittamaan. Todennäköisesti ei huvita. Simppeli ihminen tykkää simppeleistä muodoista. Ja asioista.

Voitte uskoa, että neljän tunnin metsäkeikka koiran kanssa menee hujauksessa, kun pitää syynänä kaikki hyönteiset, kasvit, maat ja mannut, puista nyt puhumattakaan.

Luontoilu on harrastuksena lyömätön. Kun kekkasin pakettiin vielä vesielementin, niin jo vot! on vapaa-ajan harrasteet plakkarissa. Niin paljon opittavaa.

Yhtä riemukasta eloa muillekin : )

Sataa. Kiviharrastajan paras keruuilma. Nyt näkyy kiven värit, jollaisina ne näkyvät kiillotettuina. Tai no. Ainakin melkein : )